SAMANLAINEN YHDISTELMÄ VERI-SINI-SUPERKUUTA 1866 ILMESTYI 2018 TIETÄNEE NÄLKÄVUOSIA

RAAMATULLINEN LUKU    7  7 7 7 7


Arka tuota säikähti. Wiittä, kuutta, hallawuotta, seitsentä wesikeseä.
Kuva: Gustawa Schartaun kirjasta Hywäntahtoisia neuwoja katowuosina

käymme läpinälkä juttua.. laitan videon kaiken loppuun jossa 14.1.2018 häviää aurinko minne ? kellon aika on 10.00

2017  SYYSKUUSSA KIRJOITTIVAT YLELLÄ....

Surkeat satonäkymät eivät aiheuta katastrofia – "Viljasato puolittui, eikä kansalaiset huomanneet mitään"

Monen puinnit viivästyvät tänä vuonna lokakuulle
Julkisuudessa on lisäksi esitetty arvioita(siirryt toiseen palveluun) siitä, että tämä olisi jo kolmas huono satovuosi peräkkäin.
Varmuusvarastojen tarkkoja sisältöjä ei kuitenkaan paljasteta.
 Poikkeustilanteissa rehulaatuista viljaa voi elintarvikkeeksi käyttää. Ammattilaiset päättävät, missä raja menee

Huoltovarmuuskeskus on vähentänyt(siirryt toiseen palveluun) leipäviljojensa määrää varastoissaan. Aiemman 12 kuukauden sijasta viljoja pitäisi olla varastossa kuuden kuukauden käyttöä vastaava määrä.
VAIN 6 KUUKAUDEN MÄÄRÄ VARASTOSSA IHMISET TIETÄKÄÄ !!
Vaikka viljatilanne on hyvä, Huoltovarmuuskeskus katsoo huolestuneena kylvösiemenen tilannetta.https://yle.fi/uutiset/3-9842602 20.9.2017 klo 20:57
Suomen julkisen talouden rahoitusasema on ollut jo 6 vuotta alijäämäinen, minkä vuoksi julkinen velka on kasvanut voimakkaasti. Ennustejaksolla velka ylittää 68 % suhteessa BKT:hen ja on vuonna 2017 yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2008 velkatilanteeseen. 


PIRITA TAISI OLLA SINULLA NÄKY HURJA JA TÄTÄ TAITAA OLLA SE LOPULLINEN SANOMANI. SUOMEEN TULEE NÄLKÄ JA MINULLA ON HÄTÄ TIEDÄN ASIAN KOSKEVAN
TÄTÄ MAATA...
.2018 lisättävä 24.9.2018 kuva taivaan tapahtumistä näe numerot..piritä todella näki näyn..
verikuut ja maan järistykset kovemmat

ps.muistakaa abraham ja saara .saara nauroi 3 miestä enkeliä sanoi vuoden päästä sinulla on poikalapsi... nyt on vuosi taivaanmerkistä..


https://yesthattrue.blogspot.fi/2017/05/2017-numero-777-ja-piritan-nakyprofetia.html KATSOKAA SUOMEN VESISTÖJÄ NE ON TÄYNNÄ...VETTÄ EDELLINEN VUOSI OLI KATOVUOSI...ENTÄPÄ KUN SAKARJA RAAMATUSSA SANOO POHJOISEEN MAAHAN LÄHTEVISTÄ MUSTISTA HEVOSISTA NE TIETÄÄ NÄLKÄÄ...1866 OLI SAMANLAINEN VERIKUU-SININEN-SUPERKUU JA PIMENNYS JA ALKOI NÄLKÄ ...JUMALA AUTA MEITÄ TOTISESTI AAMEN..

TARINOITA ERI PITÄJISTÄ
JATKO-OSA SUOMEN NÄLKÄVUOSISTA 1866...

MUISTUTAN ETTÄ TAIVAALLA OLI SAMANKALTAINEN TAPAHTUMA YHDISTELMÄ VUONNA 1866 KUIN OLI MAILMASSA 31.1. 2018 JA MEILLÄ ON JO MONTA HUONOA VUOTTA VILJARINTAMILLA TAKANA . MONET MEISTÄ USKOMME OLEVAMME ILMESTYSKIRJAN 7 VUOTISEN AHDISTUKSEN  PARTAALLA TÄHÄN AHDISTUKSEEN EI MENE 7 VUOTTA SE ON PÄÄLLÄMME JO !  





ON KUIN HISTORIAN TOISTOA SATUIN VELJELTÄNI OULUSTA KUULEMAAN KUINKA SUURI VILJAVARASTO RÄJÄYTYKSEN  SEURAUKSENA KAATUA EI MEINANNUT KAATUA OLLENKAA EPÄONNISTUNUT RÄJÄYTYS  OULUN TOPPILASSA..
NÄINKÖ NÄLKÄÄ SUOMEEN VALMISTELLAAN ? NIINKUIN LÄNNEN OOLANNIN SODAN VILJAVARASTOJEN TUHOAMINEN ENSIN ?

Oulun siilojen räjäytys epäonnistui taas

SAMAINEN VELJENI TARKISTI OULUN TORIN MAKASIINIT ON RAKENNETTU UUDELLEEN ENGLANTILAISTEN TUHOAMAT 1856 JÄLKEEN ON VUOSILUVUT N 10 VUOTTA MYÖHEMMIN KERKISIVÄTKÖ EIVÄT ! NÄLÄNHÄTÄ TULI...MIKÄ TARKOITUS ON HERROILLA KUN OMAVARAISUUS MAALLA EI OLE HYVE ? 
LÄNSI ALOITTI 1866 NÄLÄNHÄDÄN  JUURI TUHOAMALLA SUOMEN VILJAVARASTOT..VUONNA 1854-56 NIIDEN RAKENTAMINEN KESTÄÄ AIKAA..https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet
http://www.saunalahti.fi/rikupro/Oolannin%20sota%20Oulussa.html


Suurten nälkävuosien juuret ulottuvat 1850-luvulle saakka, Krimin sotaan. Tuolloin Yhdistynyt kuningaskunta pommitti Oolannin sodassa (1854–1856) Suomen länsirannikkoa ja tuhosi viljavarastoja. Ensimmäinen ponnistus nälänhädän helpottamiseksi oli tuolloin. Toipuminen tuhoista oli erityisen vaikeaa, koska sadot olivat heikkoja sodasta alkaen, seuraavan kymmenen vuoden ajan. Myöhemmin britit kuitenkin potivat Krimin sodan takia huonoa omaatuntoa, ja he avustivat suomalaisia. Myös Pohjoismaat ja Venäjän keskiluokka ja aristokraatit tukivat Suomea. Lisäksi unkarilaiset tukivat suomalaisia heimoaatteen hengessä.[5]




KYMENLAAKSO JA IITTI http://raatal-wilenius.fi/sukutieto/1800-luku/1860-luvun-katovuodet/

Valtion syömäviljan hankkiminen ulkomailta kävi liian hitaasti joten vain pieni osa laivakuljetuksista kerkisi perille ennen merien jäätymistä. Myös Suomen sisäinen kuljetus takkuili. Ei pidä unohtaa, että kato ei rajoittunut vain Suomeen (1,8 milj. asukasta). Alueet Pohjois-Ruotsia olivat kokeneet saman kohtalon. Kuten myös laajat alueet Venäjällä (yli 10 milj. asukasta).Tämä vaikeutti Suomen avunsaantia. Viljaa kyllä saatiin avustuksina euroopasta, mutta kaikki avustustoiminta osoittautui kuitenkin riittämättömäksi.

Iitin pitäjänmakasiinin vilja oli lähes kokonaan lainassa ja syötynä.Pitäjänkokouksen, pulan torjumiseksi, asettama toimikunta anoi valtiolta lainaa viljan hankkimiseen. Lainaa ei kuitenkaan myönnetty kuin vasta pari vuotta myöhemmin, koska Kymenlaakso ja Iitti sen mukana eivät kuuluneet pahimpaan hätäalueeseen.

Kansalle levitettiin tietoa syötävistä sienistä ja niiden säilönnästä, jäkäläleivän ja -vellin valmistamisesta sekä karjalle sopivasta hätärehusta. Heitä kehotettiin myös kuivata ja jauhaa herneenvarret ja käyttää hyväksi leipää leivottaessa.

Viranomaisten avustustoimintaan luotettiin. Se oli johtanut huolettomuuteen ja omatoimisuuden vähenemiseen. Itsepäisyyttään ja välinpitämättömyyttään kaikki eivät neuvoja noudattaneet ja ongelmien toden teolla paljastuttua talvella, sieniä ja jäkälää oli enää myöhäistä kerätä. Suomalainen yhteiskunta oli myös kehittynyt niin pitkälle, että oli paljon ihmisiä, jotka eivät olleet tuottamassa tai jalostamassa ruokaa. Vanhat erätaidot eivät olleet jokamiehen selviytymiskeinoja.

Kymenlaakso ei kuulunut kadosta pahimmin kärsineisiin alueisiin. Useimmissa pitäjissä kuolleisuus nousi silti vuonna 1868 6-7 prosenttiin. Ainakin Pohjois-Kymenlaaksossa kuolleisuutta lienee nostanut Pietarin radan rakennustyö: se veti puoleensa liikkuvaa väkeä, joka toi mukanaan tauteja. Iitissä kuoli vuonna 1868 654 ihmistä (normaali vuosikuolleisuus oli alle 300). Eräänä toukokuun 1868 pyhänä siunattiin hautaan 39 vainajaa

Pietarin rata oli loiston ja kurjuuden rata

Pietarin rata on Suomen myyttisin rata. Se rakennettiin suurina nälkävuosina, jolloin raskas työ, nälkä ja taudit tappoivat pahimpana vuonna joka viidennen radanrakentajan.

https://yle.fi/uutiset/3-5647636

HAAPAVESI POHJANMAA

Perimätiedon mukaan Haapavedellä ja lähiseuduilla myivät nälän riivaamat ihmiset hädässään lapsiaan orjiksi Venäjälle. Toki nälkä oli ollut tuttu vieras Suomessa, sillä suurina kuolonvuosina 1500- ja 1600-luvun taitteessa koetteli Suomea ja koko Pohjois-Eurooppaa paha nälänhätä. 
Kesällä 1697 Juualla huhuttiin Marketta Pertuntyttären tappaneen oman lapsensa ruuakseen. Nainen ehti pakoilla vuoden verran ennen kiinni jäämistään. Käräjillä hänet tuomittiin kuolemaan.

1600-luvun suuri nälänhätä vei kolmanneksen Suomen väestöstä

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012090816054615_uu.shtml


1866-1868
Sataviisikymmentä vuotta sitten Suomi oli jälleen nälkäkatastrofin edessä. Nälkä ei kuitenkaan tullut äkkiä eikä yllättäen, vaan sitä edelsi peräti seitsemän huonoa vuotta, 

Kaikkein pahimpana sunnuntaina Haapavedellä siunattiin hautaan 32 vainajaa.

Vuonna 1868 Haapavedellä oli 4500 asukasta. Yhden talven aikana nälkä ja taudit veivät hautaan 737 henkeä, joista talollisia oli 217 henkeä ja tilatonta, köyhempää väkeä 520 henkeä. Haapavedellä kuolleisuus oli kaikista Suomen kunnista kuudenneksi suurin

TÄÄLTÄ HAAPAVEDEN HISTORIAA 
http://kirjavahistoria.blogspot.fi/2017/03/nalkavuodet-haapavedella-vuosina-1867.html

Vilu viljan pelloilta veiNälkävuodet 1867–1868 Ylivieskassa

Vuosisatojen vaiheissa Suomen kansa on usein joutunut koviin koettelemuksiin. Sodat, kulkutaudit ja nälkä ovat tuoneet sille mittaamattomia kärsimyksiä ja sortaneet ihmisiä kuolemaan. Historian lehdiltä löytyy tietoja mm. vuosien 1695–1697 suurista nälkäajoista, Suomen historian kenties tuhoisimmista katovuosista, jolloin huomattava osa kansaa menehtyi nälkään ja sen synnyttämiin kulkutauteihin.





Perättäiset katovuodet olivat heikentäneet ylivieskalaisten toimeentulon mahdollisuuksia. Vaikeuksissa oleva kunta joutui lainaamaan kruunulta rahaa ja viljaa. Taloudellinen tila kävi yhä vaikeammaksi, ja kunta ei kyennyt vuonna 1867 maksamaan kruunulta vuonna 1862 lainaamansa 600 ruplan lyhennystä. Kunnallislautakunta haki maksulle lykkäystä, mihin kuvernööri suostui.



Syksy 1866 oli sateinen. Joet ja ojat tulvivat; vesi nousi pelloille. Syysrukiin kylvö myöhästyi, ja se suoritettiin vaikeissa sääolosuhteissa. Talvi 1867 oli poikkeuksellisen pitkä ja kylmä. Vielä toukokuun puolivälissä maankamara oli lumen kattama. Näihin aikoihin Pietari Päivärinta matkusti hevoskyydillä Oulunsalosta Ylivieskaan lukkarinvaalia veisaamaan. Hän ajoi joen jäällä olevaa talvitietä pitkin ja totesi, ettei edes koskissa näkynyt sulana virtaavaa vettä. Kalajoki loi jääpeitteensä vasta kesäkuun alkupäivinä. Aurinkoinen ja lämmin kesä joutui hyvin nopeasti. Puut saivat hetkessä lehtiverhonsa, ja maa viheriöi. Toukotyöt Ylivieskassa valmistuivat juhannuksen aikoihin. Maamies tiesi kasvuajan jäävän lyhyeksi ja aavisti pahinta.

Syksy lähestyi. Viljelyksiään huolestuneina tarkkailevat isännät totesivat, ettei vilja ehdi valmistua syyskylmiin mennessä. Kunnallislautakunnan toimelias esimies, talollinen Leander Saarela (1834–1876), kirjoitti Oulun läänin kuvernöörille 10.8.1867:

”Tultuamme siihen vakuukseen ja havaintoon, ettei uutisruis nykyjään mitenkään voi joutua valmistuneeksi melkein jo Käsillä olevaan rukiinkylvön aikaan uskallan minä syvimmässä nöyryydessä tällä kuntamme puolesta pyytää, että Herra Kuvernööri suostuis täällä asuville ja sen tarvitseville talokkaille lainaan annettavaksi 400 tynnyriä siemen rukiita…”

Ylivieskan kunnallislautakunnalle 14.8.1867 osoittamassaan kirjeessä Oulun läänin kuvernööri, vapaaherra, kenraalimajuri Georg von Alfthan (1828–1896) ilmoitti siemenviljan Raahen kruununmakasiinissa olevan vähissä, joten Ylivieskaan voitiin luovuttaa ainoastaan 100 tynnyriä ruista. Vilja haettiin hevoskuljetuksena Ylivieskaan ja jaettiin Juurikosken talossa 19.8. Siemenerä ei tyydyttänyt tarvetta, ja kunnallislautakuntaa vaadittiin hankkimaan siemenviljaa lisää. Jo 20.8.1867 Leander Saarela kirjoitti kuvernöörille ja pyysi vielä 150 tynnyrin siemenerää lievittämään huutavaa siemenviljan puutetta. Venäjältä, Skandinavian maista, Itämeren maakunnista ja Hollannista tilatut viljaerät viipyivät matkalla. Kuvernööri voi vain ilmoittaa, ”että niin muodoin kuin Ylivieskan Seurakunnalle on jo lainaksi annettu sata tynnyriä ruissiemeniä, niin minä en enää saata suostua anomukseen, jonka vuoksi asia jääpi sillensä…”

Syyskuun 3. päivän ilta 1867 pimeni, ja korkeuksissa syttyivät lukemattomat tähdet. Kylmänhuurut leijuivat mailla, ja hallan henkäys tuhosi kypsymättömän viljan laajoilla alueilla maassa, pahiten Pohjois-Suomessa. Seuraava yö täydensi tuhoa. Suuri Nälkä saapui maahan.

Vuonna 1868 Ylivieskassa kuoli 337 henkeä eli noin 9 % kunnan asukasluvusta. Monet lapset olivat menettäneet vanhempansa. Orpoina heidät myytiin huutokaupalla vieraiden hoitoon.

http://www.kirjastovirma.fi/ylivieska/juurikosken_partaalla/nalkavuodet_1867-1868_ylivieskassa

Perimätieto kertoo kahdesta rippikouluikäisestä Kuusamon pojasta, jotka eräänä iltana hiihtäen saapuivat Ylivieskan kirkolle ja menivät Helaalan majataloon pyytämään ruokaa ja yösijaa.

 Pojat saivat vaatimattoman aterian ja luvan yöpyä tuvan penkillä. Helaalan isäntä tuli juttelemaan poikien kanssa. Kuultuaan heidän olleen jo useita viikkoja kerjuulla hän sanoi: ”Huomenna Ylitalonen noutaa teidät ja vie mummunkyytillä kotipuoleen.” Parempaa toimeentuloa etsimään lähteneet pojat eivät halunneet palata kotiin. Hätäytyneinä he sanoivat Helaalan isännälle: ”Ei me tarvita kyytiä. Meillä on kyyti itellä.” Vähin äänin pojat poistuivat tuvasta, nousivat suksilleen ja yönselkään hiihtäen suuntasivat matkansa etelään.

Kirkonkylän ja Soukan väliltä löydettiin hankeen menehtynyt tuntematon poikanen. Hän, kuten muutkin tuntemattomat vainajat, sai viimeisen leposijansa Ylivieskan kirkkomaahan kaivetussa joukkohaudassa.

Nälkä oli saanut lujan otteen Ylivieskassa. Oman pitäjän tilaton väestö liikehti entistäkin näkyvämmin.

ILMAJOKIUusin muistomerkki kirkkomaalla on pystytetty nälkävuosien uhreille. Se on rakennusmestari Pentti Haapamäen suunnittelema. Katovuosia oli 1800-luvulla useita, mutta ankarimmat vuosina 1866-67, mistä seurasi nälänhätä. Kahden nälkävuoden aikana Ilmajoella kuoli 848 henkeä.

http://www.ilmajoenmuseot.fi/museoreitti/#nalkavuosien-uhrit
LAMMI HÄME   http://www.hamewiki.fi/wiki/Lammin_kuolleisuus_vuonna_1867

Pitkä talvi aiheutti monia asioita. Esimerkiksi ruissato jäi vain puoleen normaalista, karjanrehusta tuli huutava pula, kevätviljat eivät ehtineet tuleentua ennen syyshallojen tuloa, ja siemeniksi kelpaavaa ohraa ja kauraa saatiin vain harvoista paikoista. Myös kevätviljasato jäi puoleen normaalista, mikä vaikeutti asioita entisestään. Lisäksi tämän jäljelle jääneen sadon laatu oli osittain ala-arvoista. Kaiken kaikkiaan Hämeen viljasato vuonna 1867 oli noin 240 000 hehtolitraa, mikä oli huomattavasti vähemmin kuin sitä edeltäneinä tai seuraavina vuosina. Yhtä henkilöä kohden viljaa tuli noin 800 hehtolitraa. Kotimaisen viljan lisäksi Hämeeseen tuotiin myös ulkomaista tuontiviljaa, mutta mikään lähde ei näytä paljastavan kuinka paljon sitä tuotiin. Lammilla näistä johtuvat ongelmat näkyivät lokakuussa, jolloin kuoli kaksinkertainen määrä syyskuuhun verrattuna. Nälkä, joka huonosta satovuodesta seurasi, alensi ihmisten vastustuskykyä, mikä lisäsi tartuntatautien aiheuttamaa tuhoa. Lisäksi se vilja, joka sadosta jäi jäljelle, oli hyvin kallista. Hämeen alueella myytiin lokakuussa ruista 35 markalla per tynnyri kadosta huolimatta.

Lammin kuolleisuus oli keskimääräistä vähäisempää kuin muualla Hämeessä, ja onkin arveltu, että Lammin hyvälaatuinen pellava on saattanut tuottaa hyviä lisätuloja, joita on voitu käyttää viljahankintoihin. Lammi myös välttyi suurimmilta kerjäläisjoukoilta, joiden mukana esimerkiksi tyyfus levisi ympäri maata


VENÄJÄLTÄ APUA


1867 ei ollut Hämeelle ja Lammille kaikkein pahin katovuosi, sillä sen vaikutukset näkyivät vasta loppuvuoden kuolleisuustilastossa. Vuosi 1868 oli paljon pahempi, eikä asiaa auttanut se, että Venäjältä lähetettyä apua vietiin Hämeeseen maakunnista kaikkein vähiten. Häme sai vain 2500 tynnyrillistä viljaa eli noin 412 500 litraa, joka oli aivan liian vähän. Ennen nälkävuosia Hämeen kuolleisuus oli ollut maan alhaisimpia, mutta kuolleisuusluvut kohosivat lähestulkoon maan korkeimmiksi nälkävuosien aikana. Apua ei kuitenkaan lähetetty, sillä senaatilla oli liian hyvä kuva tilanteesta Hämeessä.

KIURUVESI ELÄMÄÄ KIURUVEDELLÄ 1866-1868


Suuret nälkävuodet olivat seurausta peräkkäin sattuneista, erittäin huonoista satovuosista. Vuodet olivat poikkeuksellisen kylmiä, talvet olivat pitkiä ja kesät liian lyhyitä viljelyyn.

Siemenviljaa tuotiin paljon muilta paikkakunnilta, mutta keväällä 1865 siemenvilja ei ehtinyt Kiuruvedelle ajoissa, joten kylvö myöhästyi. Vilja ei ehtinyt kypsyä ja halla tuhosi sadon alavilla mailla.

Seuraava talvi oli harvinaisen ankara ja pitkä: talvi jatkui vielä toukokuussa myöhästyttäen kevätkylvöä hurjasti. Alkoi kilpajuoksu aikaa vastaan. Myöhäinen kylvö tarkoitti sadon kypsymisen viivästymistä pitkälle syksyyn, jolloin kelien viileneminen voisi haitata sadon kypsymistä.

Aika loppui kesken: syyskuun alussa tulivat hallayöt, jotka tuhosivat vielä kypsymättömän sadon ennen näkemättömässä laajuudessa. Katastrofi oli valmis.



KUN KESÄN LEIPÄ OLI TOISEN AITASSA LINKKI TUTKIMUKSEEN

http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080038/URN_NBN_fi_joy-20080038.pdf

Joensuun yliopisto Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta Historian oppiaineryhmä Suomen historian Pro Gradu -tutkielma Helmikuu 2008 Leinonen, Mauri Eljas

1865 suuriruhtinaskunnan väkiluvuksi kirjattiin jo 1 843 000 ihmistä. Suomen kaupungistuminen oli tuolloin vielä alkutekijöissään ja väestönlisäys kohdistui ennen kaikkea maaseudulle, jossa erityisesti syrjäseuduilla luonnollinen väestönkasvu oli paikoitellen räjähdysmäistä, alhaisen kuolleisuuden vuoksi.2 Juuri pohjoisen Suomen syrjäisimmillä alueilla ihmiset olivat suurimmassa hädässä katovuosien alkaessa 1860-luvulla. Kun näillä alueilla oli jo neljänä vuotena peräkkäin koettu kato, odotettiin syksyllä 1866 hyvää vuoden tuloa, mutta toisin kävi. Sadot jäivät niukoiksi ja pulaa oli jopa siemenviljasta.3

Tämä selittyy vuosien 1866-1868 kuolleisuuden hurjalla nousulla, jolloin luonnollinen väestönkasvu muuttui negatiiviseksi kuolleiden määrän ollessa 630 henkeä enemmän kuin syntyneiden. Kaikkiaan nälkävuosina kiuruvetisiä kuoli yli 1100 henkeä.(SIVU 19 LAINAUS)
TUTKIELMASSA NÄKYY SIVULLA 28 KARMEA KUOLLEISUUDEN NOUSU KEVÄÄLLÄ 1868 KUN PITÄIS OLLA VOIMIA ALKAA PELTOTÖIHIN TULEEKIN KUOLEMIA PALJON..TAULUKKO SIVU 28



Kirkkokadun varteen, Kiurujärven rannalle on pystytetty vuonna 1955 Nälkään kuolleiden muistomerkki. Muistolaattaan on kaiverrettu teksti: "Tässä lepäävät suurina hallavuosina 1867-1868 nälkään sortuneet korvenraivaajat". Perimätiedon mukaan muistomerkin alle ja sen ympäristössä oleviin joukkohautoihin on haudattu kaikkiaan 1 200 vainajaa, joista 500 arvellaan olevan kiuruvetisiä. Suurimman osan haudatuista uskotaan olevan kotoisin Pohjois-Suomesta ja Pohjanmaalta. Nälän ajamina he olivat lähteneet etsimään leipää ja työtä Savosta.

SUN MISSING over Switzerland!!! on the 14th of January Caught on 4 cameras

aurinko häviää sveitsissä 14. tammikuuta 2018 näinkö pimenee vielä ?

saat itse tutkia näitä kameroita laita päivämäärä day 14 time klo 10.00 year=vuosi 2018 missä aurinko on ?? missä ?
https://www.addicted-sports.com/webca... http://www.foto-webcam.ch/webcam/cull... http://www.foto-webcam.ch/webcam/doet... http://www.foto-webcam.ch/webcam/cull... http://www.foto-webcam.ch/webcam/cull... http://www.foto-webcam.ch/webcam/unte... http://www.foto-webcam.ch/webcam/nuss...

mitä muuta piritan näystä ? Koska olen syntyisin Ruotsin puolella olen Suomen syrjimä kansalainen vaikka sukupolvia ovat asuneet suomessa esi-isäni ja isänikin vain kauppasuhteiden takia ruotsiin asui Haaparannassa. Suomen laki on vain hetki sitten avannut  oven ministerille ,esimerkiksi olisi turhaa mennä eduskuntaan jos jokin puolue ei lain takia päästä ministeriksi..Presidentiksi ei voi päästä laki estää.. kirjoitan sen tähden en edes luulisi pääseväni sinne mutta että tiedät Suomesta sukupolvia voi olla kymmeniä mutta jos rajanpuolella toisellapuolella synnyt et ole täysivaltainen suomalainen ehkä jokin diplomaatin poika voi kokea samanlaisen tilanteen. Tietysti muistamme Joofefin raamatussa syntyi muualla ja pääsi pää ministeriksi. Minä haaveilen taivaaseen pääsystä täältä  nälkälästä. En presidentiksi en ministeriksi olisin iloinen jos monta veisin JEESUKSEN eteen ja Jeesus sanoisi hyvä on kun kirjoitit nuhtelisi mistä nuhtelua tarvisin ja sanoisi mene herrasi iloon...palvelijani
ps.sisarelleni sanottiin että kun pyysi jotain todistusta Kelalta ettei ole suomen kansalainen vaikka oli 2 vuotiaasta asunut Suomessa, hän oli yrittäjä ja ei ollut tarvinnut tukeja, oli mm äitini saada shokin lapsi käynyt koulut suomessa ja kaikki oli varmaan kahvitauolla olleet viranomaiset kun piti meidät kirjata. En edes muista kuinka tuo jupakka sisareni osalta päättyi pitikö äitini kelalle soittaa ?

Les liens ci-dessus sont pour l'internet, je ne suis pas responsable de leur contenu!

yllä olevat linkit ovat etsitty internetistä ,en ole vastuussa niiden sisällöstä 

http://tttooit.blogspot.com/2015/04/442015-kuu-vereksi-tanaan-juutalaisen.html